|
Hinta
vuonna 1985: 5980/3980 mk (väri/mv)Ensimmäisenä Amstradissa kiinnittyi huomio sen ulkokuoreen. Sivulta katsottuna se oli kuin valtion leipä, pitkä ja kapea. Samaan koteloon oli sijoitettu näyttöä lukuun ottamatta kaikki aloittelijalle tarpeellinen eli keskusyksikkö, muisti, näppäimistö, erillinen numeronäppäimistö ja nauhuri. Ratkaisu oli ihan kätevä, jos vain oli tarpeeksi leveä tila, johon laitteen sijoitti. Rakenteen etuna oli se, ettei massamuistille tarvittu erillistä verkkolaitetta eikä liitäntäjohtoja.
Suomessa Amstrad myytiin oman monitorin kanssa. Tämä olikin aivan perusteltua, sillä tavallisella tv:llä ei laitteen hienoja grafiikkaominaisuuksia pystynyt täysin käyttämään hyväkseen. Lisäksi pakettihintana sai peruslaitteen kanssa korkeatasoisen näyttölaitteen suhteellisen edullisesti. Näyttölaitteeksi voitiin valita mv- tai värimonitori tarpeen mukaan. Hyötykäytössä oli tietenkin edullisempaa ja riittävää hankkia mustavalkoinen näyttö.
Halpojen kotimikrojen tv:n kuvaputkelle piirtämiin tuhruisiin kuviin tottuneelle Amstradin selkeän värimonitorin katselu oli yhtä juhlaa. Tekstikokoja Amstradin näytössä oli kolme eli 20, 40 tai 80 merkkiä rivillä, josta 80 merkkiä rivillä toistui värimonitorillakin aivan selkeästi.
BASICin ominaisuuksien osalta Amstrad ampaisi pienistä puutteista huolimatta suoraa päätä kotimikrojen kärkijoukkoon. Tulkki oli 32 k-tavun ROM-muistissa, josta se vei puolet. Toinen puoli oli varattu käyttöjärjestelmälle. Perusversion tulkki sisälsi yli 160 käskysanaa muun muuassa grafiikkakäskyt. Levykeaseman käyttäjä sai vielä täydennyksenä useita kymmeniä lisäkäskyjä. Viivat ja neliöt syntyivät kätevästi yhdellä BASIC-käskyllä, mutta puutteitakin oli. Käskyjä ei ollut ymypyrän piirtämiseksi eikä rajatun alueen värittämiseksi. Amstradista puuttui myös monista muista vastaavista laitteista löytyvä spritegrafiikka. Tarkkuusgrafiikassa oli edistystä: useiden värien samanaikainen käyttö ja hyvä erottelukyky, joka voitiin valita 160x200, 320x200 tai 640x200 pistettä.
Äänien ohjelmointiin Amstrad tarjosi kolme äänigeneraattoria, joiden käyttö oli helppoa BASIC-kielellä. Erikoisuutena oli mahdollisuus stereofoniseen toistoon hifilaitteiston kautta.
Harvinaisempia ominaisuuksia BASICissä oli ikkunoiden määrittely näyttöön. Lisäksi AFTER- ja EVERY-käskyillä voitiin BASICistä käynnistää muita ohjelmia tietyn ajan kuluttua tai tietyin aikavälein toistuvasti. Laitteessa voitiin siten ajaa useita ohjelmia "samanaikaisesti". Koodin suorittajana Amstrad oli erittäin nopea, joten pitkienkin ohjelmien ajo sujui joutuisasti.
Amstradin hyvinä puolina oli laaja ja helppokäyttöinen BASIC, hyvä grafiikan erottelukyky, selkeä näyttö omalla värimonitorilla ja kohtuuhintaiset hyötyohjelmat. Huonoina puolina olivat skandinaavisten näppäimien puuttuminen ja kotelon epäkäytännöllisen leveä rakenne.
Kokonaisuutena Amstrad oli hyvä aloittelijan kone, jonka käyttö oli helppoa selkeän käsikirjan avulla ja jossa ominaisuuksia riitti taitojen karttuessakin. Amstradin mukana voitiin siten kasvaa ilman, että tarvitsi alkuun päästyään ruveta katselemaan itselleen parempaa laitetta. Amstrad sopi myös hyötykäyttöön ja siihen sai tähän tarkoitukseen kelpaavia halpoja ohjelmia.
Tämän
sivun viimeisen päivityksen ajankohta: 12. toukokuuta 2003.
Tämä sivu kuuluu Tontti Kerhon ylläpitämään
Tec Dubelin Xbox-sivustoon.