|
|
Hinta
vuonna 1983: 2850 mkEnsimmäinen havainto oli täydellisen systeemin sisältämien erillisten yksiköiden suuri lukumäärä. Laitteistoon kuului keskusyksikkö, erillinen näppäimistö, levymuistin liitäntä, levymuisti, kirjoitin, verkkolaite ja televisioon liitettävä antennikytkin. Laitteet sinänsä olivat yllättävän pienikokoisia ja siistin näköisiä, mutta toimintakuntoon asennettuna kokonaisuus kaikkine välijohtoineen oli hieman sekava.
Laitteeseen tutustuminen kannatti aloittaa käsikirjaa tutkimalla. Näppäimien summittaisesta painelusta ei tosin ollut mitään vaaraa koneelle, mutta oli hyvin epätodennäköistä, että tutkimatta käsikirjaa saisi laitteen toimimaan.
Käsikirjojen osalta Microprofessor tarjosikin parasta antia mitä halpojen kotikoneiden kohdalla oli siihen asti nähty, muutamista painovirheistä ja ristiriitaisista tiedoista huolimatta. Opaskirjoja oli paljon ja ne olivat selkeitä, havainnollisia ja painoasultaan moittettomia, tosin valitettavasti englanninkielisiä. Osa oppaista kuitenkin käännettiin myös suomenkielelle.
Erityisesti oli muistettu aloittelijoita, joita varten oli noin 250-sivuinen BASIC-opas. Kirjassa käytiin läpi tietokoneiden ja BASIC-ohjelmoinnin perustiedot aivan alkeista lähtien. Oppaan luettuaan ei kuitenkaan voinut oikeutetusti moittia sitä liian vaikeatajuiseksi.
Pidemmälle ehtinyttä harrastajaa varten oli oma 130-sivuinen käyttäjän käsikirja. Käsikirjassa oli asennusohjeet, sekä selvitys laitteistokokoonpanosta, monitoriohjelmasta ja muistin rakenteesta. Lisäksi oli selvitetty syöttö- ja tulostuohjelmoinnin erityiskysymyksiä.
Liitteissä oli keskusyksikön käskykanta, atk-sanasto ja näppäimistön kytkentäkaavio. Levymuistista ja kirjoittimesta oli omat käsikirjansa.
Ohjelmointi voitiin suorittaa joko englannin tai kiinan kielisillä BASIC-käskyillä. Kiinalainen BASIC tosin edellytti kiinan kielen merkkigeneraattorin hankkimista lisävarusteena. Suomalaiselle lisävaruste tuskin oli hankinnan arvoinen, mutta laitteen valmistusmaassa se oli lienee tarpeen. Valmistaja oli ainakin ottanut huomioon, että laitetta voitiin käyttää esimerkiksi kiinalaisessa kouluopetuksessa jo ennen kuin opiskeltiin vierasta kieltä.
Yleisesti ottaen Microprofessorin BASIC-käskyjen valikoima oli melko laaja, lähes sata käskyä. Laite sopi siten mainiosti BASIC-kielen opiskeluun. Erityisen hyvin oli toteutettu grafiikkakäskyt. Piirtämiseen voitiin käyttää merkkigrafiikkaa tai pistegrafiikkaa ja viivojen sekä käyrien piirtäminen kävi todella vaivattomasti.
Erikoisuutena oli käsky, joka poisti osoitteen paluuosoitteiden pinosta. Sillä voitiin palata pääohjelmaan suoraan aliohjelman aliohjelmasta.
Kirjoittimen ohjelmointi oli hyvin yksinkertaista. Se voitiin käskeä päälle tai pois päältä. Jos kirjoitin oli päällä, kaikki tulostui sekä näyttöön että paperille. Ohjelmointiin oli myös käsky, jolla näytön sisältä kopioitiin kirjoittimelle. Tämä oli kätevä grafiikan tulostamiseen paperille. Tulostuslaitteena kirjoitin oli miellyttävän hiljainen ja nopea.
Ohjelmien korjaaminen oli hieman hankalaa. Editoiminen oli mahdollista vain syötettävän rivin osalta. Aikaisemmin kirjoitettuja rivejä oli turha yrittää korjailla, sillä se ei onnistunut. Koko rivi oli kirjoitettava uudestaan. Näppäimistössä oli kyllä kursorin siirtonäppäimet ylös ja alas, mutta ne oli tarkoitettu käytettäväksi vain peleissä jonkinlaisina peliohjaimina.
Pelkällä perusyksikölläkin voitiin aloittaa taipale tietojenkäsittelyn saralla edellyttäen, että entuudestaan omisti kasettinauhurin ja television. Perusyksikköön nimittäin kuului keskusyksikkö, muisti ja näppäimistö. Nauhuria tarvittiin ohjelmien pysyvään tallentamiseen ja television ruudusta katseltiin ohjelmalistauksia ja tuloksia.
Kun oli aikansa leikkinyt peruslaitteistolla, alkoi tehdä mieli laajentaa tietojenkäsittelykeskustaan. Siihen olikin hyvät mahdollisuudet. Ohjelmien listaukseen ja graafiseen tulostukseen voitiin hankkia kirjoitin. Kun kasettinauhurin hitaudesta oli saanut tarpeekseen oli aika ostaa levymuisti. Pelihimoiselle välttämätön lisävaruste oli pelisäädin ja mukavuudenhaluiselle oli tarjolla erillinen näppäimistö. Tietokoneen ohjelmoinnista yleisemmin kiinnostunut saattoi hankkia muita ohjelmointikieliä kuten PASCAL, FORTH ja ASSEMBLY.
Puhesyntetisaattorin ostamalla voitiin tietokoneesta ohjelmoida itselleen vaikkapa juttukaverin iltojen ratoksi. Erikoisuuden tavoittelija hankkine laitteeseensa kiinan kielen merkkigeneraattorin, jolla voitiin kirjoittaa ohjelmat kiinaksi. Lisälaite ei tosin ollut Suomessa myyntiohjelmassa.
Microprofessor oli ominaisuuksiltaan hyvin lähellä aloittelijan toivelaitetta. Siinä oli erinomaiset käyttöoppaat ja hyvät grafiikkaominaisuudet. Harrastuksen edetessä sitä voitiin laajentaa kunnollisilla lisälaitteilla ja peruslaitteistossa oli riittävästi muistia ja laskentavoimaa vaativaankin käyttöön. Peruslaitteiston hinta tosin ei ollut markkinoiden halvimpia, vaan vastasi laitteen suorituskykyä. Hinnaltaan ja ominaisuuksiltaan se sijoittui jonnekin Spectrumin ja Commodore 64:n välimaastoon.
Etuihin oli luettava myös Applen kanssa yhteensopiva levykäyttöjärjestelmä ja BASIC-tulkki, jolloin oli mahdollista hyödyntää joitakin Applelle tehtyjä ohjelmia.
Heikkouksiakin laitteesta löytyi, vaikkei ne aloittelijalle lieneet niin merkityksellisiä. Ohjelmien editointi oli hankalaa, korjauksia voitiin tehdä vain kirjoitettavaan ohjelmariviin. Jos aikaisemmin kirjoitettuja rivejä piti korjata, oli ne kirjoitettava kokonaan uudelleen. Laitteen kovaäänisen ohjelmointiin ei ollut BASIC-käskyä. Joitakin käyttäjiä saattoi harmittaa ulkoiset kotelot ja johdot, joita laitteeseen tarvittiin. Pienten kirjaimien puuttuminen hankaloitti varsinaista hyötykäyttöä kuten tekstinkäsittelyä.
Microprofessorin edut painoivat kuitenkin vaakakupissa enemmän ja laite oli kannattava ostos etenkin aloitteleville mikroharrastajille.
Tämän
sivun viimeisen päivityksen ajankohta: 11. toukokuuta 2003.
Tämä sivu kuuluu Tontti Kerhon ylläpitämään
Tec Dubelin Xbox-sivustoon.