Microsoft Windows 1.0

Windows 1.0 julkaistiin 20. marraskuuta 1985. Se oli Microsoftin ensimmäinen yritys toteuttaa PC:lle graafinen käyttöliittymä.

Tiedot

Yleiset tiedot

• Kehittäjä ja julkaisija: Microsoft
• Julkaisuvuosi: 1985
• Järjestelmän vähimmäisvaatimukset: IBM-yhteensopiva mikro, jossa on vähintään 256 kilotavua muistia ja kaksi levyasemaa.
• Suositeltava kokoonpano: kiintolevyllä varustettu kone, jossa on 640 kilotavua muistia, paristovarmennettu kello, tarkkapiirtoinen värigrafiikka (EGA) ja hiiri.

Historia

Lyhyesti

Windows 1.0 julkaistiin 20. marraskuuta 1985. Siitä ei tullut koskaan suosittua. Käyttöliittymää meinattiin kutsua aluksi nimellä Interface Manager, mutta Microsoftin markkinointipäällikkö Rowlan Hanson vakuutti, että Windows-nimi vetoaisi paremmin kuluttajiin.

Windowsin ensimmäinen versio oli numeroltaan 1.01. Toukokuussa 1986 julkaistiin kansainvälisesti 1.02-versio. 1.03-versio julkaistiin vain USA:ssa elokuussa 1986. 1.04-julkaistiin huhtikuussa 1987.

Suomessa

Windows 1.0 maksoi Suomessa 1100 markkaa ja se sisälsi lisäksi Write- ja Paint-ohjelmat. MS Mouse maksoi 2400 markkaa. Windowsia toi maahan Mikrolink Oy.

Käyttöliittymä

Yleistä

Windows 1.0 on saanut nimensä lienee siitä, että sen avulla kuvaruutu voitiin jakaa ikkunoihin, joissa voitiin pyörittää yhtä aikaa useampia ohjelmia ja siirtää tietoja toiseen. Ikkunoissa tosin toimivat vain erityisesti Windowsia varten tehdyt ohjelmat; muut valtasivat koko ruudun.

Windows pyrki tekemään PC:stä yhtä helppokäyttöisen kuin Apple Machintosh oli jo vuosia ollut. Tässä Windows ei aivan onnistunut. Asiantuntijat pitivät Windowsia lähinnä leluna, joka vie muistitilaa ja hidastaa ohjelmia. Windows olikin suunnattu lähinnä peruskäyttäjille, jotka olivat päätyneet IBM-yhteensopivaan mikroon.

Ohjelmat

Windowsin mukana tuli ohjelmapaketti, jolla moni pärjäsi pitkälle. Monet ohjelmista ovat säilyneet nykyisiin Windowseihin asti.

• MS-DOS Executive oli käyttöjärjestelmäohjelma, jolla alustettiin levykkeitä, kopioitiin ja poistettiin tiedostoja jne.
• Kalenteri, Calendar, vastasi pöytäallakkaa, johon voitiin merkitä tapaamisia, kokousaikoja jne. Siihen voitiin myös asettaa hälytyksiä, jotka muistuttivat esimerkiksi tärkeistä päivistä.
• Kello, Clock, oli viisarikello, joka osoitti oikean ajan jopa ollessaan pienenä ikonina kuvaruudun alareunassa.
• Kortisto, Cardfile, oli pieni kortisto-ohjelma, johon voitiin tallentaa mm. osoitteita ja puhelinnumeroita. Jos käytössä oli niin sanottu Hayes-modeemi, niin kortisto toimi myös "freecallerina" eli automaattisesti numerot pyörittävänä puhelinmuistiona. Kortiston huono puoli oli hidas tulostus, sillä se piirsi tiedot kirjoittimella "kuvina". Tosin tästä oli se etu, että korteille voitiin myös tallentaa kuvia; vaikkapa karttapiirroksia, liikemerkkejä ja kulutuskäyriä.
• Laskin, Calculator, oli taskulaskin, joka toimi sekä näppäimillä että hiirellä osoitellen.
• Leikekirjaan, Clipboard, voitiin kerätä ja tallentaa tietoa esimerkiksi siirrettäväksi ohjelmasta toiseen.
• Muistilehtiö, Notepad, oli pieni tekstieditori, jolla voitiin muun muuassa katsella tiedostoja. Viisaammat rakentelivat sillä config.sys- ja autoexec.bat-tiedostojaan.
• Ohjauspaneelin, Control Panel, avulla voitiin mm. asettaa kone aikaan, muuttaa porttien ominaisuuksia ja vaihtaa kirjoittimia.
• PIF Editorilla voitiin muokata ohjelmatiedostoja, joita Windows tarvitsi mm. tietääkseen, kuinka paljon kutakin ohjelmaa varten oli varattava muistia.
• Pääteohjelman, Terminal, avulla voitiin modeemin välityksellä olla yhteydessä toisiin tietokoneisiin.
• RAM-levyllä, RAMDrive, voitiin nopeuttaa monia tietokoneen toimintoja.
• Reversi oli Othello-tyyppinen peli, jolla voitiin ratkaista, kumpi on kone ja kumpi ihminen.
• Tulostuspuskurin, Print Spooler, ansiosta voitiin yhtä aikaa tulostaa ja tehdä muita töitä.
• Windows Write oli mukana tuleva erittäin helppokäyttöinen tekstinkäsittelyohjelma, joka näytti jo ruudulla kirjasinten koot, tyypit, lihavoinnit jne. Ne, joiden kirjoittelu rajoittui kirjeiden, matkaraporttien ja kokousselosteiden laadintaan tuskin muuta tarvitsivatkaan.
• Windows Paint oli tarjouksena tuleva piirustusohjelma. Paint oli varsin vaatimaton, jos sitä vertasi esimerkiksi Mackin vastaaviin, mutta sillä kyllä laati vaikkapa kortistoon tallennettavat kartat.

Ohjelmien toiminta

Windowsin mukana tuli kiitettävästi varusteohjelmia, mutta niiden kanssa sattui joskus yllättäviä toimintahäiriöitä. Vahingot jäivät kuitenkin pieniksi, kun muistettiin tallentaa säännöllisesti. Muiden ohjelmien kanssa oli mahdollista tulla suurempiakin vaikeuksia.

Muista ohjelmista parhaiten toimivat niin sanotut hyvätapaiset ohjelmat, jotka toimivat kuin varusteohjelmat. Osa ohjelmista, esimerkiksi Microsoft Word toimi hyvin PIF-tiedoston avulla. Se tosin valtasi koko ruudun, mutta Windowsin puolelle päästiin takaisin painamalla alt-tab-näppäimiä. Samalla tavalla toimi muun muassa 1-2-3 ja moni muu. PIF-tiedostoja voitiin itse rakennella

Joidenkin ohjelmien kanssa toiminta ei onnistunut lainkaan. Niistä voitiin poistua vain koneen virtakytkintä käyttämällä. Näiden ohjelmien ajo onnistui vain päättämällä ensin Windows. Tyypillisesti Windowsin jumiin saivat Sidekick-tyyppiset, muistissa lymyävät ohjelmat sekä ohjelmat, jotka ohjasivat suoraan näyttöruutua.

Tämän sivun viimeisen päivityksen ajankohta: 24. marraskuuta 2005.
Tämä sivu kuuluu Tontti Kerhon ylläpitämään Tec Dubelin Xbox -sivustoon.