|
MSX on laitteistostandardi 8-bittisille kotitietokoneille. MSX-standardi pohjautuu Z80-suorittimeen ja se julkaistiin syksyllä 1983. MSX2 esiteltiin vuonna 1985, MSX2+ vuonna 1988 ja MSX Turbo R vuonna 1990.

MicroSoft eXtended Basic
Yleistä
ASCII ja Microsoft
MSX-standardit lyhyesti
Käyttöjärjestelmä
MSX-Basic
Standardit
MSX1 (1983)
MSX2 (1985)
MSX2+ (1988)
MSX Turbo R (1990)
MSX-tietokoneita
MSX1
Muut
Emulointi
Linkkejä
Sekalaiset
MSX-standardin takana olivat japanilainen ASCII- ja yhdysvaltalainen Microsoft-ohjelmistotalo. Kymmenet kulutuselektroniikan valmistajat tukivat aikoinaan MSX-järjestelmää; mukana oli japanilaisia suuryrityksiä, kuten Sony, Panasonic, Hitachi ja Yamaha, jotka tekivät järjestelmästä Japanilaisten kotimikrojen tavaramerkin. Kotimarkkinoilla Japanissa MSX-mikrot saivatkin merkittävän osuuden tietokoneiden myynnistä.
Microsoft tunnettiin ennen MSX-tietokoneita muun muassa MBasic-kääntäjästä ja MS-DOS-käyttöjärjestelmästä. ASCII otti Microsoftin yhteistyökumppanikseen tämän mikrojen käyttöjärjestelmien tuntemuksen vuoksi. Microsoft oli tuolloin vasta kasvamassa suureen kokoonsa, joten se otti tehtävän vastaan.
MSX-koneet olivat markkinoille tullessaan tekniikaltaan samaa tasoa kuin muutkin sen ajat kotimikrot: Z80A-prosessori, 32 tai 64 kilotavua muistia, keskinkertaiset ääni- ja grafiikkaominaisuudet ja kasettiasema. Käytännössä MSX ei tarjonnut mitään mullistavaa, mutta laitteet olivat standardin ansiosta keskenään yhteensopivia, joten käyttäjä ei ole sidottu yhden valmistajan tarjoamiin ohjeislaitteisiin ja ohjelmiin.
Parannettu MSX2 julkaistiin vuonna 1985. Sen mukana tuli vakiovarusteena levyasema, joka määritteli samalla käytettävän levykoon 3.5 tuumaa. MSX2+ julkaistiin vuonna 1988 ja MSX Turbo R vuonna 1990.
MSX-koneet saavuttivat hyvän menestyksen kaukoidässä, missä elektroniikan tuonti ulkomailta oli vieras asia. Eurooppa ja Amerikka taas suhtautuivat huonosti ajatukseen yhtenäisestä kotimikrostandardista.
Peruskäyttöjärjestelmä sijaitsee ROM-piirillä. Se sisältää joukun yleisaliohjelmia (kernel) sekä MSX-Basicin. Levykäyttöjärjestelmä MSX-DOSissa on piirteitä sekä CP/M:stä että 16-bittisestä MS-DOSista, jonka takia siinä ei voi ajaa kuin joitakin CP/M-ohjelmia. MSX-DOS oli nopeampi kuin CP/M tehokkaamman tiedostonkäsittelyn ansiosta.
Microsoftin laitteeseen kehittämä Basic on laajennettu versio MicroSoft Basicista, joten sitä kutsuttiin nimellä "MicroSoft eXtended Basic". Se oli käskykannaltaan laaja kieli, mutta rakenteet olivat yhtä surkeat kuin SVI 300 -sarjan hieman vanhemmassa Basic-versiossa. MSX-Basicin ominaisuuksiin kuului lisäksi hitaus, jota ei ainakaan helpotettu raskaan BCD-aritmetiikan käytöllä.
MSX1-standardi perustuu 8-bittiseen Zilogin Z80A-suorittimeen. Markkinoilla olisi ollut myös edistyneempiä 16-bittisiä suorittimia, mutta 8-bittisen valintaan vaikuttivat luultavasti suorittimen hinta ja yleisyys; Z80A oli käytössä useissa henkilökohtaisissa tietokoneissa, joissa käytettiin CP/M-käyttöjärjestelmää.
Suorituskyvyltään MSX-järjestelmän mikro sijoittui kotimikrojen keskitason yläpuolelle. Monipuolisen Basicin ansiosta toimintoja oli helppo ohjelmoida, mutta matemaattisten rutiinien hitaus oli merkille pantavaa. Sin, log ja muiden funktioiden laskenta tapahtui 14 numeron tarkkuudella ja suuren tarkkuuden vuoksi rutiinit muodostuivat hitaiksi.
Ohjelman rakenteen helpottamiseksi MSX-Basicissa oli käytettävissä keskeytykset. Tiettyjä sisääntuloja ei tarvinnut jatkuvasti ohjelmallisesti kysellä, vaan sisääntulon muuttuessa siirryttiin automaattisesti tehtyyn aliohjelmaan. Tälläisiä sisääntuloja olivat muun muassa peliohjaimet, kuvakenttien meneminen päällekkäin ja tosiaikakellon antama tahti.
Taulukossa on MSX:n näyttötilat. Kun VDP:tä (Video Display Processor) ohjelmoidaan suoraan, jotkut grafiikkatiloista voivat sekoittua. Tarkkuus 256 x 192 pistettä oli muihin sen aikaisiin kotimikroihin verrattuna pieni, mutta MSX-Basicin grafiikkakäskyt korvasivat osittain rajoitusta.
| Tila | Resoluutio | Värit | Selitys |
| 0 | 40/(80)x24 merkkiä | 2 | Teksti |
| 1 | 32x24 merkkiä | 2 | Teksti |
| 2 | 256x192 pistettä | 16 | Grafiikka (Hi-Res) |
| 3 | 64x48 (4x4:n pikselin laatikoita) | 16 | Grafiikka (Multi colour) |

HC-95 on JVC:n vuonna 1986 julkaisema MSX2-standardin mukainen tietokone.
MSX-standardista tehtiin parannettu kakkosversio vuonna 1985. MSX2 otti käytännössä levyasemat mukaan vakiovarusteena ja samalla määritteli käytettävän levykoon 3.5 tuumaa. Lisäksi oheispiirit vaihtuivat uudempiin versioihin, paristovarmennettu kello lisättiin ja muistimäärät lisääntyivät. Standardi määritteli myös yhteisen levykäyttöjärjestelmän MSX-DOSin.
Uudempi MSX2-standardi ei korjannut MSX1:n grafiikkaominaisuuksien huonoja puolia, mutta uudempi videopiiri mahdollisti visuaalisesti parempien ohjelmien teon. Pysyminen 3.58 MHz Z80A:ssa tosin vei pohjan koko standardilta, koska samoihin aikoihin tulivat markkinoille Atari ST ja Commodore Amiga tehokkaampine prosessoreineen.
Taulukossa on MSX2:n näyttötilat. Tilat 0-3 on samat kuin MSX1:ssä, poikkeuksena 0, jossa on käytettävissä 80x24 merkkiä ja värit voidaan valita 512 värin paletista. Huomaa lisäksi, että 424 riviä voidaan näyttää vain limitetyssä tilassa.
| Tila | Resoluutio | Värit | Koko | Selitys |
| 4 | 256x192 | 16 / 512 RGB | 16 kt | Grafiikka |
| 5 | 256x212/424 | 16 / 512 RGB | 32 kt | Grafiikka |
| 6 | 256x212/424 | 4 / 512 RGB | 32 kt | Grafiikka |
| 7 | 256x212/424 | 16 / 512 RGB | 54 kt | Grafiikka |
| 8 | 256x212/424 | 256 | 54 kt | Grafiikka |

FS-A1WSX on Panasonicin vuonna 1989 julkaisema MSX2+ -standardin mukainen tietokone.
MSX2+ esiteltiin vuonna 1988. Standardin mukaisia koneita tuotti Panasonic, Sony sekä Sanyo, ja ne olivat saatavilla vain Japanissa. Euroopassa olevat MSX2+ -koneet on tuotu Japanista, tai ne on päivitetty MSX2:sta.
| Tila | Resoluutio | Värit | Kuvakoko |
| 10 | 256x212/424 | 12499 YJK (kerralla ja + 16 / 512 RGB ML) | 54 kt |
| 11 | 256x212/424 | 12499 YJK (kerralla) + 16 / 512 RGB | 54 kt |
| 12 | 256x212/424 | 12499 YJK (kerralla) | 54 kt |
Ennen MSX:n loppua Panasonic julkaisi vielä kaksi parannettu mallia (MSX2++), joita kutsuttiin nimellä Turbo R. Ne olivat "FS-A1ST MSX Turbo R" ja "FS-A1GT MSX Turbo R".
MSX1-standardin mukaisia mikrotietokoneita.
| Valmistaja | Malli | Julkaisuvuosi | ROM | RAM | Lyhyesti |
| Canon | V-20 | 1983 | 32 kt | 64 kt | - |
| Philips | VG-8000 | 1984 | 32 kt | 32 kt | Perusmalli, jossa on vain välttämättömimmät MSX-ainekset. |
| Spectravideo | SVI 728 | 1984 | 32 kt | 64 kt | - |
| Toshiba | HX-10 | 1983 | 32 kt | 64 kt | HX-10 on tavanomainen MSX-mikro, joka kilpaili markkinaosuuksista halvan hintansa avulla. |
| Yamaha | CX5M | 1984 | 32 kt | 32 kt | Yamahan musiikkimikro on FM-syntetisaattorilla varustettu tavallinen MSX-mikro. |
MSX-emulaattoreita Xboxiin
Xboxiin on saatavana kaksi eri MSX-emulaattoria: BlueMSXBox, joka on porttaus blueMSX-emulaattorista ja FMSXBox, joka on porttaus fMSX-emulaattorista.
MSX-emulaattoreita PSP:hen
MSX-emulaattoreita PlayStation Portable -käsikonsolille.
fMSX for Series 60
MSX-emulaattori (MSX1, MSX2 ja MSX2+) Series 60 -alustalle.
Klassikkopelejä MSX-emulaattorille
MSX:n klassikkopelejä, joita voi pelata emulaattorin avulla.
ftp://ftp.funet.fi/pub/msx/
Muun muassa emulaattoreita, työkaluja, pelejä ja dokumentteja.
NT Rautanen: MSX-kotimikrostandardi
Suomenkielistä tietoa MSX-kotimikrostandardista.
Tämän
sivun viimeisen päivityksen ajankohta: 8. joulukuuta 2005.
Tämä sivu kuuluu Tontti Kerhon ylläpitämään Tec Dubelin Xbox -sivustoon.