|
|
Hinta
vuonna 1983: 2295 mkOric-1 oli mikrouutuus Englannista ja sijottui halpojen kotitietokoneiden "kuumaan sarjaan" ja haastoi kilpasille erityisesti Sinclair Spectrumin, jota se monilta ominaisuuksiltaan muistutti. Kotimaassaan laite tuli myyntiin keskeneräisenä ja sai lehdistöltä varsin kriittisen vastaanoton. Arvosteluryöpyn jälkeen pikkuvikoja korjattiin ja markkinoinnin tavoitteena oli luonnollisesti merkittävä osuus myös Suomessa myytävistä tietokoneista.
ORIC-1:tä vertasi mielellään Spectrumiin, niin paljon ne ulkoisilta ominaisuuksiltaan muistuttivat toisiaan, vaikka monessa suhteessa olivatkin täysin erilaisia koneita.
Oric-1:ssä oli samantapainen kosketinnäppäimistö kuin Spectrumissa. Näppäimistön käyttöön liittyi kaksi äänimerkkiä, jotka halutessaan voitiin kytkeä pois päältä. Kone vahvisti näppäimen painamisen merkkiäänellä, joka oli erilainen kirjainnäppäimien ja erikoisnäppäimien kohdalla. Kaikissa näppäimissä oli automaattinen toisto, kun niitä painettiin pitkään. Näppäimistöltä puuttui mahdollisuus kirjoittaa BASIC-käskyt yhdellä painalluksella.
Kotelon alaosa oli muotoiltu kiilamaiseksi tueksi, jolloin laite oli sopivasti kallistunut koneen käyttäjää kohti. Kiilamaisessa osassa oli tilat kovaääniselle ja liitännöille. Jostakin kumman syystä englantilaiset laitesuunnittelijat vieroksuivat virtakatkaisimia. Oric-1 oli nimittäin rakennettu ilman virtakytkintä samoin kuin Spectrum ja New Brain.
BASIC-kieli oli Oric-1:ssä varsin laaja, noin 100 käskyä. Niihin kuuluivat käskyt, jotka yleensä olivat muissakin koneissa ja lisänä oli eräitä mielenkiintoisia erikoisuuksia. Oricissa merkit voitiin tulostaa kaksi kertaa normaalia korkeampina. Myös merkin vilkkuminen saatiin aikaan BASIC-käskyllä.
Kirjoituspaikan osoittimen eli kursorin siirtäminen näytössä, sen sijainnin testaaminen samoin kuin merkin lukeminen näytön kuvaruutumuistista oli mahdollista BASIC-kielellä. Kaikki ne olivat tehokkaita ja tarpeellisia pelisovellutusten ohjelmointiin.
Oricissa voitiin ohjelmasilmukka rakentaa FOR- ja NEXT-lauseiden ohella myös REPEAT ja UNTIL-käskyjen avulla. Tällöin toisto suoritettiin niin kauan, kunnes annettu ehto toteutui. Tuloksena oli selkeämpi ohjelma kuin GOTO-käskyllä tehtyä rakennetta käyttäen.
Aliohjelmien kontrollointiin oli käsky, jolla voitiin paluuosoitteiden pinosta poistaa osoite ja palata siten suoraan ohjelmaan, joka oli kutsunut aliohjelmaa kutsuvaa aliohjelmaa. Käskyn avulla edistynyt ohjelmoija pystyi yksinkertaistaa ja lyhentää ohjelmiaan.
PEEK- ja POKE-käskyjen lisäksi olivat käskyt DEEK ja DOKE, joille antoivat arvoa erityisesti konekielisten aliohjelmien BASIC:iin liittämistä harrastavat. Käskyillä voitiin käsitellä kahdella tavulla esitettyjä perättäisiin muistipaikkoihin tallennettuja lukuja.
Ääniohjelmointimahdollisuudet olivat Oricissa aivan toista luokkaa kuin Spectrumissa. Käytettävissä oli kolme äänigeneraattoria ja kohinageneraattori. Itse ohjelmointi oli helppoa. Laitteessa oli pelejä varten neljä valmiiksi ohjelmoitua äänitehostetta: räjähdys, laukaus, ping-ääni ja avaruusaluksen ääni.
Muiden ääniefektien ja musiikin ohjelmointiin oli BASIC-käskyt. Musiikin ohjelmoinnissa oli nuotit merkittävä numerokoodein totuttujen kirjainsymbolien asemasta. Kaikkia kolmea äänigeneraattoria voitiin soittaa erikseen tai yhdessä ja jokaisen voimakkuus oli erikseen säädettävissä. Soitettavan äänen muotoa voitiin säädellä nousevaksi, laskevaksi tai jatkuvasti nousevaksi ja laskevaksi. Myös äänen nousu- ja laskuaika oli ohjelmoitavissa.
Kaiken kaikkiaan musiikkikäskyt olivat varsin monipuoliset ja tarjosivat keinot vaikkapa eri instrumenttien äänien jäljittelemiseen, tosin opaskirjasta ei saanut tukea tälläisille yrityksille.
Grafiikkaominaisuuksiltaan Oric oli täysin verrattavissa Spectrumiin. Käskyvalikoima oli kohtalaisen laaja ja viivojen, neliöiden, ympyröiden ja funktioiden piirtäminen sujui vaivattomasti ja nopeasti.
Käytettävissä oli merkkigrafiikka ja pistegrafiikka. Pistegrafiikassa oli kuva-alkioiden lukumäärä harrastelijalaitteeksi aivan riittävä. Taustan ja merkkien värejä voitiin säädellä. Värejä oli kaikkiaan kahdeksan.
Parannuksena Spectrumiin verrattuna oli kolme tekstiriviä, jotka liittyivät grafiikkanäyttöön samaan tapaan kuin Atarissa. Tekstiriveillä voitiin kuvioihin liittää selventäviä tekstejä tai ohjelma pystyi antamaan virheilmoituksia ja operointiohjeita.
Laitteen mukana tuli 164-sivuinen englanninkielinen käsikirja. Oppaasta oli myös saatavilla suomen kielelle käännetty laitos, joten kielitaidon puutteen ei pitänyt olla esteenä Oricin käytölle.
Tämän tasoisen laitteen ostajia olivat yhtäältä aivan aloittelijat ja toisaalta edistyneet harrastajat. Paras ratkaisu olisi ollut kaksi erilaista opasta kummallekkin käyttäryhmälle. Oricin valitsema yhden oppaan linja ei täysin tyydyttänyt kumpaakaan käyttäjäryhmää, vaan tarjosi eräänlaisen kompromissin.
Oppaassa oli käyty läpi koneen operointi ja BASIC-käskyjen ominaisuuksiin liittyvät perusasiat lyhyin ohjelmaesimerkein havainnollistettuina. Aloittelija tuli kaivanneeksi lisäksi ohjelmoinnin käsitteiden yleisluontoisempaa selvitellyä ja täydellisiä ohjelmaesimerkkejä käytännön sovellutuksista.
Edistyneempi harrastaja olisi odottanut erityisesti grafiikka- ja ääniohjelmoinnin osalta käskyjen ominaisuuksien esittelyä ja pidemmälle menevää opastusta laitteen sovellutusmahdollisuuksista käytännön ongelmiin. Kirjoittimen ja levymuistin ohjelmoinnin opastus ja sovellutusmahdollisuuksien esittely oli miltei olematonta.
Hyötyohjelmina tarjottiin mm. kortisto-ohjelmaa ja sanojenkäsittelyä. Molemmat olivat henkilökohtaisten tietokoneiden perusohjelmia ja niille löytyi käyttöä jokaisessa kodissa. Pelejä oli tarjolla hieman runsaammin. Oli lentosimulaattoreja, seikkailupelejä, avaruusmuukalaisia, yksikätinen rosvo ja sotapelejä. Koneen mukana toimitettiin peli, jossa yritettiin ajaa autolla törmäämättä ajoradan reunaan. Mielenkiintoisin oli lienee shakkipeli, joka toimi suomenkielisin ohjein. Ohjelmointikielien opiskelusta kiinnostuneille oli tarjolla FORTH-kieli.
Ohjelmat oli tehty BASIC-kielellä ja siten niitä oli helppo itse muutella ja niistä voitiin opiskella ohjelmointikikkoja. Shakkipeli tuntui toimivan mukavasti, mutta sen sijaan koneen mukana toimitettu autopeli osoittautui virheelliseksi. Joissakin tapauksissa autolla onnistui ajaa ajaradan reunan yli, jolloin suoritus pysähtyi BASIC-tulkin virheilmoitukseen.
Oric-1:n nauhuriliitännässä oli kaksi tiedonsiirtonopeutta ja ohjelmat toimitettiin tallennettuina hitaalla ja nopealla nopeudella. Tällöin hyväkuntoisella ja oikein säädetyllä nauhurilla pääsi lyhyeen latausaikaan. Hitaasti tallennetun kopion lukeminen onnistui myös huonollakin nauhurilla. Se toimi myös varmuuskopiona.
Kotitietokoneet saattoivat olla hyvin tarkkoja nauhurin kunnon ja säätöjen suhteen. Siksi kannatti laitetta ostaessaan viedä nauhuri myymälään mukaan ja kokeilla ennen kaupantekoa pelaavatko nauhuri ja tietokone yhdessä, ettei tullut yllätyksiä.
Oric-1 oli harrastelijan laite, jolla voitiin tehdä jotain hyödyllistäkin. Laitteeseen oli tarjolla mm. sanojenkäsittelyohjelma ja kortisto-ohjelma. Lisäksi siihen sai kunnollisen kirjoittimen hyötykäytössä välttämättömien paperidokumenttien ja ohjelmalistausten tekemiseen.
Ammattimaiseen käyttöön laitteelta vaadittiin kuitenkin laajempaa lisälaitevalikoimaa, enemmän ohjelmia, parempaa näppäimistöä ja leveämpää näyttöä.
Laite sopi hyvin aloittelijalle tai myös pidemmälle ehtineelle. Se kilpaili markkinoilla lähinnä Sinclair Spectrumin kanssa, johon verrattuna se tarjosi paremmat ääniohjelmointikäskyt ja oli siksi soveliaampi musiikista ja pelien ohjelmoinnista kiinnostuneelle.
Muissa tapauksissa oli vähemmän olennaisia eroja, joista mainittakoon muutamia. Oric-1:ssä oli nopeampi nauhuriliitäntä, se oli hieman kalliimpi ja siinä oli enemmän muistia. Spectrum oli hieman nopeampi ja siinä oli halvempi mutta huonompi kirjoitin ja käskyjen kirjoittaminen kävi yhdellä näppäimen painamisella.
Oricin kuten Spectruminkin haittapuolina oli lisälaitteiden suppea valikoima. Kunnollinen kirjoitin kyllä oli ja levymuisti, mutta ajanvietekäyttöön tarkoitetulta koneelta olisi odottanut lisäksi vähintään pelisäätimiä ja mielellään myös puhesyntetisaattoria ja käyttäjän laitteiden liitäntämahdollisuuksia.
Tämän
sivun viimeisen päivityksen ajankohta: 10. toukokuuta 2003.
Tämä sivu kuuluu Tontti Kerhon ylläpitämään
Tec Dubelin Xbox-sivustoon.