Xboxin tekniset tiedot

Xbox on Microsoftin ensimmäinen videopelikonsoli (toinen on Xbox 360). Xbox julkaistiin Yhdysvalloissa 15. marraskuuta 2001, Japanissa 22. helmikuuta 2002 ja Euroopassa 14. maaliskuuta 2002.

Tiedot

Tekniset tiedot

Koko #: 320x260x95 mm
Paino #: noin 4 kg
Ohjainportteja: 4 (modifoitu USB)
Prosessori #: Intel 733 MHz
Muisti #: 64 Mt DDR, 200 MHz
Näytönohjain #: NVidia & Microsoft, 233 MHz
Maksimiresoluutio: 1920x1080
Media #: 5 x DVD
Tallennusmedia: 8/10 gigatavun kiintolevy, 8 megatavun muistikortti
Kuva #: komposiitti, S-Video, RGB, HDTV, PAL60
Äänet #: 256 kanavaa, Dolby Digital 5.1, DTS, Dolby Surround, stereo ja mono
Liitännät #: RJ45-verkkoliitäntä (Ethernet 10/100 Mb/s)
Ohjain #: Kaksi analogista tattia, jotka toimivat myös nappeina. Kuusi analogista nappia. Kaksi analogista liipasinta. Kahdeksansuuntainen ristiohjain. Kaksi digitaalista nappia. Liitäntäjohto (3 metriä). Kaksi tärinämoottoria.

Yleistä

Historia lyhyesti

Xbox julkaistiin Yhdysvalloissa 15. marraskuuta 2001. Monet julkaisupelit - kuten Halo: Combat Evolved ja Project Gotham Racing - otettiin hyvin vastaan. Helmikuuhun 2005 mennessä konsolia oli toimitettu jälleenmyyjille hieman paremmin kuin GameCubea, mutta ei läheskään yhtä paljon kuin PlayStation 2:sta; dokumenttien mukaan Xboxia 22 miljoonaa, GameCubea 18,5 miljoonaa ja PS2:ta 100 miljoonaa yksikköä.

Marraskuussa 2002 Microsoft julkaisi Xbox Live -palvelun. Sen avulla pelaajat voivat pelata Xbox-pelejä verkossa muita pelaajia vastaan ja ladata peleihin sisältöä kiintolevylle. Heinäkuuhun 2004 mennessä Liven käyttäjiä oli miljoona ja siitä vuoden päästä 2 miljoonaa.

Seuraavassa taulukossa on vaiheita Xboxin historiassa (alkaen vanhimmasta).

Versiot

Xboxista on olemassa seitsemän eri versiota. Niiden erot ovat esimerkiksi videopiirissä (Conexant, Focus tai Xcalibur) ja flash-muistipiirin koossa (1024/256 kt). Lisäksi Xboxista on julkaistu ulkoisesti eri näköisiä malleja kuten läpikuultavalla kotelolla varustettu Crystal Edition, sekä Special Edition, jonka kotelo on läpikuultavan vihreä.

Konsoli

Ulkonäkö

Xbox on PlayStation 2 ja GameCube -konsoleihin verrattuna suurikokoinen ja -painoinen. Edessä on DVD-aseman etupaneeli, virta- ja eject-kytkimet, sekä neljä ohjainporttia. Takana on virtaliitin, yhdistetty ääni- ja kuvasignaalin liitin sekä ethernet-verkkoliitin.

Emolevy

Prosessori

Keskussuorittimena on Intelin 0,18 mikronin viivaleveydellä valmistettu, Coppermine-ytimeen perustuva, 733 megahertsin taajuudella toimiva Pentium III-suoritin, jonka L2-välimuisti on puolitettu 128 kilotavuun. Koska L2:n toiminnallisuuteen ei ole muutoin kajottu, suoritin on vastaavaa Celeronia nopeampi. Prosessoriväylä on 133 MHz.

Muisti

Muistina on 200 MHz DDR SDRAMia yhteensä 64 megatavua, joka on juotettu piireinä emolevylle. Muistiväylän kaistaleveys on 6,4 gigatavua sekunnissa, josta 1/6 on keskussuorittimen käytössä lopun jäädessä pääasiassa grafiikkaprosessorille.

Näytönohjain

NVidia on kehittänyt Xboxiin nForce-alustalle XGPU:ksi ristityn piirin, jonka ytimenä on 233 megahertsin NV2a. Se on parannettu painos GeForce 3:n NV20:sta. Yhden verteksivarjostimen sijaan NV2a:ssa on niitä kaksi, samoin kuin GeForce 4 Ti:n NV25-ytimessä. Lisäksi ominaisuutena on nVidian Quincunx-pohjainen antialiasointi, joka poistaa vinojen viivojen sahalaitaisuutta varsinkin alhaista resoluutiota käytettäessä.

Flash ROM

Xboxin 1.0-1.5-versioissa laitteen firmware (BIOS) on tallennettu Flash ROM -muistiin. Se on Xboxin emolevyllä oleva muistipiiri, jonka ydin on sijoitettu TSOP-koteloon (Thin Small Outline Package). Muisti on kooltaan megatavun (Xbox 1.0-1.1) tai 256 kilotavua (1.2-1.5).

DVD-asema

Laitteessa on DVD-asema, joka lukee levyjä ulkokehältä sisäänpäin. Koska pyörimisnopeus on vakio, ulkokehältä luetaan pidempi matka dataa aikayksikössä kuin sisäkehältä. Näin aseman lukunopeus vaihtelee väliltä 5x-2x (1x=1,25Mt/s). Käytetyt DVD9-formaatin levyt ovat yksipuolisia kaksikerroslevyjä, joihin voidaan parhaimmillaan mahduttaa 8,5 gigatavua pelidataa.

Asema toistaa myös CD-äänilevyjä. DVD-elokuvien katseleminen vaatii kauko-ohjaimen, tai modauksen, jotta laitteessa voidaan käyttää ohjelmaa, jossa toimintoja ohjataan peliohjaimella. Modaamattomaan Xboxiin on ensin ostettava kauko-ohjain. Sen mukana tuleva infrapunavastaanotin pitää laittaa ohjainporttiin kiinni, jotta elokuvalevyjä voidaan toistaa.

Xboxin DVD-aseman valmistajana voi olla esimerkiksi Thomson, Philips tai Samsung. Asemien lukukyky vaihtelee. Helpoin tapa tunnistaa DVD-asema on käynnistää Xbox ja katsoa, miltä levykelkka näyttää avattuna. Eri valmistajien kelkat poikkeavat muotoilultaan toisistaan.

Kiintolevy

Xboxissa on Seagaten 10 gigatavun tai Western Digitalin 8 gigatavun yksilevyinen kiintolevy. Asemasta riippumatta tallennuskapasitettia on käytössä vain 8 Gt (modatussa Xboxissa puuttuva 2 Gt saadaan tarvittaessa käyttöön). Levy pyörii 5400 kierrosta minuutissa ja käy siten hiljaa ja suhteellisen viileänä.

Kiintolevy sisältää käynnistyksessä latautuvan dashboardin. Lisäksi levyä käytetään muun muassa pelitilanteiden tallentamiseen ja välimuistina, jolloin kentät latautuvat nopeammin kuin suoraan DVD-levyltä. Vapaa tila ilmoitetaan blokkeina ja pienin muistiyksikkö on yksi blokki. MS Dashboard ei kerro vapaan tilan tarkkaa määrää, vaan ilmoittaa sitä olevan vähintään 50000 blokkia.

Lisäksi Xboxin kiintolevylle on mahdollisuus kopioida kappaleita omilta musiikkilevyiltä. Tallennettua musiikkia voi kuunnella myös pelatessa, jos peli tukee tätä ominaisuutta.

Äänet

Grafiikkapiiri XGPU toimii emolevyn north bridgenä ja se on yhdistetty AMD:n Hyper Transport-väylällä (800 Mt/s) NVidian MCPX-piiriin. Jälkimmäinen toimii south bridgenä ja sisältää ääniprosessorin sekä kiintolevyohjaimen ja Ethernet-verkko-ohjaimen (10/100).

Xbox kykenee ensimmäisenä pelikonsolina tosiaikaiseen dolby digital-koodaukseen. Dolbyn 5.1-äänentoistoon tosin tarvitaan dekooderin sisältävä toistolaite. Piiri kätkee sisäänsä 64 äänikanavaa (256 stereokanavaa). Se on DirectSound 3 D -yhteensopiva ja kykenee toistamaan kaikki Sensauran äänikirjaston tarjoamat efektit.

Liitännät

Xboxissa on valmiina RJ45-verkkoliitäntä (Ethernet 10/100 Mb/s), jolla kaksi konsolia voidaan liittää toisiinsa tavallisella parikaapelilla. Hubin avulla konsoleiden määrää voi kasvattaa.

Verkkoliitäntää käytetään myös Xbox Live-verkkopalveluun, joka mahdollistaa reaaliaikaisen pelaamisen laajakaistaverkossa.

Tarvikkeet

Muistikortti

Erikseen hankittava muistikortti on kooltaan 8 megatavua (502 blokkia). Muistikorttia voi käyttää esimerkiksi pelitallennusten siirtämiseen. Kiintolevyltä voi kopioida tavaraa muistikortille ja päinvastoin.

Muistikortin avulla voi siirtää pelitallennuksia myös PC:ltä. Muistikortin lisäksi tarvitaan esimerkiksi USB-sovitin, jolla ohjaimen voi liittää tietokoneeseen. Lisätietoja löytyy sivulta Tallennustiedostojen siirtäminen Xboxin kiintolevylle. Vaihtoehtoisesti tallennustiedostojen siirtämiseen voidaan käyttää tavallista USB-muistia: USB-muistin käyttäminen Xboxin pelitallennusten siirtämiseen.

Ohjain

Xboxin alkuperäinen ohjain painaa noin 300 grammaa. Vasemmalla peukalolla hallitaan kahdeksansuuntaista ristikko-ohjainta ja analogista tattia, joka toimii myös painonappina. Oikealla on toinen samanlainen tatti ja kuusi paineentunnistavaa nappia. Näiden lisäksi on erikseen digitaaliset back- ja start-näppäimet. Etusormet löytävät tiensä Dreamcastin padista tuttuihin analogisiin liipaisimiin. Lisäksi ohjaimessa on kaksi tärinämoottoria ja paikka kahdelle muistikortille. Mikäli ohjaimeen kohdistuu kova veto, sen kolmimetrinen johto katkeaa liittimen kohdalta. Turvamekanismin tarkoituksena on estää konsolin putoaminen lattialle mikäli joku kompastuu johtoon.

Kuva

Komposiitti

Xboxin mukana tulevan komposiittijohdon läpi katseltuna konsolin tarkka grafiikka menee hukkaan. Komposiitissa koko videosignaali kulkee yhdessä johdossa ja television tehtäväksi jää erotella mustavalko- ja väri-informaatio, jonka vuoksi väriresoluutio on huonompi kuin RGB- ja S-Video-liitännässä. Myös mustavalkoresoluutiossa menetetään herkimpiä yksityiskohtia.

Vakiokaapelin tilalle kannattaa ehdottomasti hankkia erikseen myytävä Advanced Scart -kaapeli, joka antaa puhtaan RGB-kuvan ja lisää konsoliin optisen audio-liitännän Dolby Digital -ääniä varten.

S-Video

S-Videossa (separated video) väri- ja mustavalkosignaali kulkevat omia johtimia pitkin. Osa alkuperäisestä värikaistasta häviää, jolloin värien tarkkuus ei ole yhtä hyvä kuin RGB:ssä. Jos televisio ei tue S-Videota, kuva näkyy mustavalkoisena.

RGB

RGB:ssä kukin pääväri (red, green, blue) kulkee omaa johtoa pitkin, joka takaa hyvän värierottelun. RGB on videosignaalin alkuperäinen muoto, eli kaikki television sisään tulevat signaalit joudutaan muuttamaan RGB:ksi ennen kuin kuva piirretään ruudulle. RGB:tä käytettäessä mitään väriä ei korosteta, eikä joidenkin telkkareiden liian korostuneesta punaisesta tarvitse kärsiä.

Tämän sivun viimeisen päivityksen ajankohta: 9. joulukuuta 2005.
Tämä sivu kuuluu Tontti Kerhon ylläpitämään Tec Dubelin Xbox -sivustoon.